Hyvästi, Matera!

Tämä on, ainakin tällä kertaa, viimeinen blogipäivitykseni. Toivottavasti näistä on ollut sekä iloa että hyötyä. Ylihuomenna sunnuntaina lennän takaisin Suomeen. Kaksi kuukautta hujahti nopeasti, tosin matkustinkin melko paljon.

Tulen kaipaamaan Materaa, sen ilmapiiriä, tunnelmaa, ihmisiä sekä eteläitalialaista ystävällisyyttä. Kerran pysäytin kadulla naisen, jota luulin tuttavakseni, muttei hän ollutkaan. Nainen ei puhunut englantia, mutta hän soitti englantia puhuvalle ystävällään ja antoi minulle puhelimen.

Olen syönyt Italiassa harvemmin ravintoloissa kuin yleensä ulkomailla. Syy on seuraava. Matkustin Italiassa yksin. Italialaiset syövät ravintoloissa ystäviensä tai perheensä kanssa. Ravintola on heille kohtaamispaikka. Yksin syöminen tuntuu silloin kovin ulkopuoliselta. Italialainen ruoka oli pääsääntöisesti hyvää. Kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti myös itselle tuntemattomia ruokia sekä paikallisia erikoisuuksia. Ja vaikka ei olisi jäätelön ystävä, italialaista jäätelöä kannattaa maistella.

Olen oppinut ja puhunut italiaa vähemmän kuin oletin. Niin moni ihminen, johon ystävystyin, puhui englantia. Ystäväpiirini muotoutui kielitaidon mukaan. Välillä olen keskustellut jonkin verran myös englantia osaamattomien kanssa. Ainakin minulle on jäänyt vaikutelma, että olemme ymmärtäneet toisiamme, vaikkei keskustelussa olekaan menty kovin syvällisille tasoille tai puhuttu Brechtin näytelmistä.

Toivon palaavani Materaan. Viihdyin täällä hyvin. Siis hyvästi, Matera! Ei, vaan näkemisiin!

Tuomo Heikkinen
kirjallisuuden läänintaiteilija

PS. Kirjoitin vapaa-aikanani Materassa romaaniani. Puitteet siihen olivat hienot. Vielä on vaikea sanoa, milloin kirja julkaistaan, mutta siinä tulee olemaan tapahtumia, jotka sijoittuvat näihin maisemiin. Kirjan nimi ainakin tässä vaiheessa on Hän. Jos pidit näistä blogi-kirjoituksistani, niin etsi kirja aikanaan käsiisi.