sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Käytännöllisiä havaintoja

Puolitoista viikkoa on kulunut. Taiteen tekeminen on ollut pelkkää tuherrusta. Onko syynä Matera? Tätä joutuu pohtimaan, koska Suomessa puhutaan niin paljon työtä vieroksuvasta euroetelästä ja ahkerasta ja aikaansaavasta europohjoisesta. Tarttuuko italialainen saamattomuus?

Ainakin pari muuta ennakkoluuloa Italiasta näyttävät pitävän paikkansa. La dolce vita! Ihmiset ovat järkyttävän ystävällisiä, puhuvat kanssani italiaa (täällä muuten ei osata englantia), vaikka olen opetellut sen matkasanakirjasta ja loput panen ranskaa. Eivät huomauttele epätavanomaisesta käytöksestä, tervehtivät vaikka minä en tervehtisi jne. Ruoka on hyvää ja sitä on riittävästi. Vaikkei olisi kokkailijatyyppi, kannattaa ostaa torilta hedelmiä, mansikoita, oliiveja, mitä tahansa ja tehdä niistä aamiainen. Oi, oi.

Se kliseistä. Ehkä.

Halusin kertoa käytännön asioita, joista olisi hyötyä. Tässä niitä tulee. Viini on halpaa. Mutta älkää sortuko 1,50 euron pulloihin. Ne ovat pahoja. Tosin menevät nekin päähän. Materassa myydään paikallisia viinejä ja paikallista kaikkea. Vitosen viinipullot ovat jo usein hyviä. Löysin kyllä kerran hyvän viinin, joka maksoi 2,50 euroa, mutta kaikki muut (noin viisi) kokeilemaani tuon hintaluokan viiniä oli tarkoitettu ruuanlaittoon tai kännäämiseen. En muuten ole nähnyt täällä humalaisia. Sen varmaan tiesittekin. Se on klisee.

Artisokat ovat herkullisia. Niitä pitää keittää 15–20 minuuttia.

Miehet ovat täällä kauniimpia kuin naiset. Noin keskimäärin. Siispä suosittelen Materaa erityisesti heille, jotka pitävät pojista. Jos haluatte iskeä teinitytön Materasta, kannattaa leikata Justin Bieber -tyylinen tukka. Kaikilla seurustelevilla pojilla on sellainen. Mutta kuten sanoin, miehet ovat täällä hoikempia, tyylikkäämpiä ja sosiaalisempia kuin naiset. Yksi mummo kujalla kyllä vislaili minulle ja huuteli perään. Ehkä vanhemmissa sukupolvissa on enemmän ytyä? Kyllä täällä kauniita naisiakin on, mutta heteromiehelle jää mukavasti tilaa ihailla Materan ihmeellisiä maisemia. Nyt niihin.

Kaupungin ns. uusi keskusta on rakennettu 1600- ja 1700-luvuilla. Siellä kaupunkilaiset viettävät vapaa-aikaa kerääntymällä iltaisin seisoskelemaan selvin päin aukioille ja kävelykaduille lapsineen kättelemään toisiaan kuin jossain suviseuroissa. Myös kahvia juodaan ahkerasti. Mieluiten seisaallaan. Samoin jäätelö on syötävä seisaaltaan. Mikä istuskelijoille varoitukseksi.

Vanha kaupunki, Sassi, jossa residenssipalatsikin sijaitsee, on sitten vanhempi. Ties milloin nämä talot on rakennettu? Ehkä täpärästi ajanlaskun alkamisen jälkeen. Joku ajoi eilen illalla autolla seinään tuolla alhaalla. Poliisit ja muitakin ihmisiä tuli paikalle. Siinä lähti heti palanen UNESCOn varjelemaa maailmanperintöä. Kattoikohan ajajan vakuutus? Mitähän arvioidaan hinnaksi vaikkapa palalle seinää, johon apostoli Paavali on tehnyt tägin täällä käydessään? En tiedä, onko käynyt. On voinut käydä.

Maisema parvekkeelta on täydellisen mykistävä. Ehkä siksi en osaa enää piirtää. Piirsin kuitenkin. Jätin 99% yksityiskohdista pois. Parempi niin.

Ville


1 kommentti: